maanantai 5. elokuuta 2013

Viikinkimuotia Verlassa

Käytiin sunnuntaina Verlassa ulkoiluttamassa uusia vaatteita.


Lapsi oli taas suloinen kuin mikä! Kasvaa vaan pituutta niin nopeasti että kohta on tehtävä jo uusi mekko!


Minun uudistettu huntuni toimi oikein kivasti...


...ja alusmekkokin pääsi vihdoin kuviin (kotipihassa tosin). Mekossa on istutetut, kapeat hihat ja melko korkealle nousevat kiilat sivuissa, edessä ja takana. Helma ei ole hirmuisen leveä että se laskeutuisi nätisti olkainhameen alta, päällysmekkoa kovasti muhkeampi alusmekon helmus ei näytä minusta kivalta. Mekko on ihanaa luonnonvalkoista hamppua Tippetistä ja kaikki saumat on ommeltu käsin pellavalangalla. Kaula-aukon halkion huolittelin Nille Glaeselin Viking-kirjan ohjeella. Ihana olkainhame on second handia.



Miehen sinisen tunikan hihoja ei ole ihmeemmin istuteltu, mutta ompelin siihen kainalokiilat Neulanpistoja sormissani-blogin ohjeella. Tunikan helmassa on kiilat vain sivusaumoissa ja ne ovat melko lyhyet, vain vyön kohdille asti. Kangas on samaa ihanaa ohutta Tippetin deluxe-villaa kuin miehen ruskeissa housuissakin. Housujen kangas on pysynyt käytössä siistinä, paitakangas valitettavasti otti nokkiinsa ja meni ihan nyppyiseksi kun mies piti sitä rengaspanssarin alla (harmillista mutta ymmärrettävää). Nämäkin saumat on kaikki ommeltu käsin, sinisellä silkkilangalla. Ja kaula-aukossa sama huolittelu kuin minun mekossanikin, näyttää vaan ihan erilaiselta kun lanka ja kangas on eri materiaalia.


Pönötyskuvia kotipihasta. Housut, säärikääreet sekä tunikat minun ompelemia, hattu Turun tuliainen ja kengät Arto Råbergilta. Viikinkituolit miehen tekemät!


Enkelinkiharat loppukevennyksenä toimii aina.


torstai 1. elokuuta 2013

Mammen mammen mammen....

 Ensin innostuin Pinterestistä, ja sitten kirjonnasta. Syytän jälkimmäisestä ensimmäistä. Vähän ensin harjoiteltuani lapsen vaatteisiin hyökkäsin oman huntuni kimppuun. Tai huivin, tai mikä se nyt onkaan.


 Huntu on ihan vaan hamppukankainen neliö jonka reunat on käännetty kahdesti ja ommeltu kiinni luotospistoilla. Tai ei se oikeasti ole ihan neliökään, koska se on leikattu vapaalla kädellä silmät ristissä yöllä ennen Loviisan muinaismarkkinoita. Iski ihan tyypillinen vaatekriisi: uuden valkoisen mekon kanssa ei mitenkään voinut laittaa luonnonväristä pellavahuivia. Ei mitenkään.


Kirjonnan malli löytyi siis sieltä Pinterestistä ja on yksi Mammen-hautalöydön kuvioista. Tai eihän tämä minun ihan sitä alkuperäistä muistuta mutta kuitenkin. Otin vähän taiteellisia vapauksia...


Sunnuntaina mennään Verlaan, jospa sen reissun jälkeen saatte nähdä kuvia hunnusta in action ja jospa sitten vihdoin saisin aikaiseksi valokuvata sen alusmekkonikin. Ja miehen uusi paitakin valmistui tovi sitten. Siihen on kyllä suunnitteilla helmaan vähän kirjontaa...